Miten Itämeri voi?

Itämeren valuma-alueella elää 85 miljoonaa ihmistä. Historian kuluessa merta on käytetty kaatopaikkana, johon on laskettu puhdistamattomien yhdyskuntajätevesien ohella muun muassa teollisuuden, maatalouden ja laivaliikenteen jätevesiä sekä erilaista kiinteää jätettä. Itämeren pohjasedimenteissä on edelleenkin varastoituneena suuret määrät raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä. 1990-luvulta lähtien myrkkyjen ja raskasmetallien määrä Itämeren kaloissa on vähentynyt, mutta pitoisuudet ovat edelleen varsin korkeita.

Laivaliikenne Itämerellä kasvaa koko ajan. Lisääntyneen liikenteen myötä myös öljyvahinkojen riski kasvaa. Pieniä öljyvahinkoja sattuu Itämerellä vuosittain, mutta suuren mittaluokan öljyonnettomuudelta on toistaiseksi vältytty. Itämerellä liikennöivien säiliöalusten koko kasvaa jatkuvasti. On ensiarvoisen tärkeää parantaa öljyntorjuntavalmiuksia vahingon varalta ja ennaltaehkäistä öljyvahinkoja meriturvallisuuteen panostamalla.

Lisääntynyt meriliikenne on tuonut laivojen salamatkustajina Itämereen entistä enemmän vieraita eliölajeja. Monet näistä vieraslajeista jäävät satunnaisvierailijoiksi, mutta toiset kotiutuvat Itämereen, ja niiden vaikutukset paikalliseen lajistoon voivat olla suuret. Vieraslajit joutuvat kilpailemaan elintilasta ja saattavat syrjäyttää paikallisia lajeja, ja voivat siten muuttaa Itämeren eliöiden välistä tasapainoa. Vieraiden lajien leviämistä seurataan, sillä niistä saattaa aiheutua myös yllättäviä taloudellisia vaikutuksia.